VAR Valioliigassa – säännöt ja videotarkistuksen toiminta

Videotarkistus eli VAR (Video Assistant Referee) on yksi viime vuosien kiistellyimmistä muutoksista jalkapallossa. Se tuo ottelun ratkaiseviin hetkiin lisäsilmäparin, joka katsoo tilanteet hidastettuna ja auttaa kenttätuomaria korjaamaan selvät virheet. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä VAR tarkoittaa, milloin se otettiin käyttöön Englannin Valioliigassa, mitä sääntöjä siihen sovelletaan ja miten videotarkistus etenee käytännössä. Teksti on tarkoitettu kaikille jalkapallon seuraajille – myös niille, joille lajin sanasto on vielä uutta.

Mikä VAR on?

VAR on lyhenne englannin sanoista Video Assistant Referee eli videoavusteinen tuomari. Käytännössä kyse on pätevästä tuomarista, joka seuraa ottelua useilta näytöiltä ja voi katsoa tilanteet uudelleen eri kuvakulmista ja hidastettuna. VAR ei istu stadionilla vaan keskitetyssä valvomossa (VAR Hub) Länsi-Lontoon Stockley Parkissa, jossa häntä avustavat avustava videotuomari (AVAR) ja toistojen käsittelijä.

On tärkeää ymmärtää, että VAR on avustaja, ei ylituomari. Hän ei tee päätöksiä kentällä olevan tuomarin puolesta, vaan neuvoo tätä silloin, kun kentällä tehty ratkaisu näyttää olevan selvästi väärä. Lopullinen päätös on aina kenttätuomarilla.

Milloin VAR otettiin käyttöön Valioliigassa?

Valioliigan seurat äänestivät VAR:n käyttöönotosta yksimielisesti, ja järjestelmä otettiin käyttöön kaudella 2019/20. Teknologia oli tuolloin jo testattu kansainvälisten sääntöjä valvovan IFAB-lautakunnan hyväksynnällä, ja vuonna 2020 vastuu VAR:sta siirtyi FIFA:lle.

Ensimmäisen kauden tilastot kertovat muutoksen suuruudesta. Valioliigan oman arvion mukaan ratkaisevien ottelutapahtumien oikeiden päätösten osuus nousi kaudesta 2018/19 kauteen 2019/20 noin 82 prosentista 94 prosenttiin. Kaudella 2019/20 VAR tarkisti yli 2 400 tilannetta ja johti 109 päätöksen muuttamiseen – keskimäärin yksi muutos noin joka 3,5 ottelussa. Keskimääräinen VAR:n aiheuttama viive ottelua kohti oli tuolloin noin 50 sekuntia.

Neljä tilannetta, joita VAR tutkii

VAR ei puutu kaikkeen, mitä kentällä tapahtuu. Sääntöjen mukaan videotarkistus kattaa vain neljä selvästi rajattua tilannetta, jotka voivat ratkaista ottelun lopputuloksen:

• Maalit – ja niitä välittömästi edeltävät tapahtumat, kuten paitsio, käsivirhe tai rike hyökkäyksen aikana.
• Rangaistuspotkut – annetaanko potku vai jätetäänkö se antamatta.
• Suorat punaiset kortit – ei kuitenkaan toinen keltainen kortti.
• Henkilöllisyyden sekaannus – jos tuomari antaa kortin väärälle pelaajalle.

Näiden neljän kategorian ulkopuolelle jäävät tilanteet eivät kuulu VAR:n piiriin. Esimerkiksi keskikentällä tapahtunutta rikettä tai käsivirhettä, joka ei liity maaliin tai rangaistuspotkuun, ei tutkita. Alla oleva vertailu havainnollistaa, mihin VAR puuttuu ja mihin ei.

”Selkeä ja ilmeinen virhe” – milloin VAR puuttuu peliin

VAR puuttuu subjektiivisiin eli tulkinnanvaraisiin ratkaisuihin vain, jos kentällä tehty päätös on selkeä ja ilmeinen virhe tai jos tuomaristo on jättänyt vakavan tilanteen kokonaan huomaamatta. Kynnys on tarkoituksella korkea: kysymys ei ole siitä, olisiko VAR itse tehnyt erilaisen ratkaisun, vaan siitä, onko alkuperäinen päätös selvästi väärä. Tätä kutsutaan englanniksi nimellä Referee’s Call – jos tilanne on tulkinnanvarainen, kentällä tehty päätös jää voimaan.

Kaikki ratkaisut eivät kuitenkaan ole tulkinnanvaraisia. Faktapäätöksiin, kuten paitsioon tai siihen, oliko pelaaja rangaistusalueen sisä- vai ulkopuolella, ei sovelleta ”selkeän ja ilmeisen virheen” kynnystä. Näissä VAR voi korjata päätöksen riippumatta siitä, kuinka pieni ero on.

Kuka voi pyytää tarkistusta?

Vain kenttätuomari voi pyytää VAR-tarkistuksen tai käydä itse katsomassa tilanteen kentän laidalla olevalta monitorilta (Referee Review Area). Pelaajat eivät voi vaatia tarkistusta, ja tarkistusta elehtivä pelaaja voi saada varoituksen. Tämä korostaa sitä, että vastuu päätöksestä säilyy tuomarilla.

Näin VAR-tarkistus etenee

Vaikka tarkistus näyttää katsojasta joskus sekavalta, se noudattaa selkeää vaiheistusta:

1. Tarkistus (check): VAR seuraa jokaista tilannetta taustalla. Jos hän havaitsee mahdollisen selkeän virheen, hän ilmoittaa siitä tuomarille.
2. Pysäytys (hold): Seuraavassa pelikatkossa tuomari viivästyttää pelin jatkamista, kunnes tilanne on selvitetty.
3. Katselmus (review): VAR tutkii lähetyskuvaa useista kulmista – reaaliaikaista kuvaa rikkeen voimakkuuden ja hidastusta kosketuksen hetken arvioimiseksi. Tarvittaessa hän suosittaa päätöksen muuttamista, ja tuomari voi käydä katsomassa tilanteen itse monitorilta.
4. Päätös (decision): Tuomari tekee lopullisen ratkaisun ja osoittaa sen piirtämällä käsillään television muotoisen suorakulmion.

VAR voi puuttua myös huomaamatta jääneeseen tilanteeseen. Aikaraja kulkee seuraavaan pelin uudelleenaloitukseen pallon ollessa pelissä tai toiseen aloitukseen, jos pallo on poissa pelistä.

Puoliautomaattinen paitsiotekniikka (SAOT)

Yksi suurimmista kritiikinaiheista oli pitkään paitsiotilanteiden hidas ja osin epätarkka käsittely. Vanhassa menetelmässä tilanteen kosketushetki ja paitsioviivat piirrettiin käsin, mikä saattoi kestää jopa useita minuutteja. Ongelmaa helpottamaan otettiin käyttöön puoliautomaattinen paitsiotekniikka (Semi-Automated Offside Technology, SAOT).

SAOT otettiin Valioliigassa käyttöön lauantaina 12. huhtikuuta 2025 (kierroksella 32) sen jälkeen, kun sitä oli testattu liigassa ilman suoraa käyttöä ja käytetty FA Cupin otteluissa. Kaudella 2025/26 tekniikka on käytössä koko kauden ajan. Järjestelmän kehittivät Valioliiga yhdessä tuomareiden kattojärjestön PGMOL:n ja teknologiayhtiö Genius Sportsin kanssa. Toiminta perustuu seuraaviin osiin:

• Kamerat: stadionille asennetaan jopa 30 uutta kameraa, joista useat kuvaavat 100 kuvaa sekunnissa – kaksinkertaisella nopeudella tavalliseen lähetyskameraan verrattuna.
• Optinen seuranta: kamerat seuraavat palloa ja jopa 10 000 pistettä pelaajaa kohti, joten palloon ei tarvita erillistä sirua.
• Automaattiset viivat: järjestelmä ehdottaa kosketushetkeä ja piirtää paitsioviivat automaattisesti toiseksi viimeiseen puolustajaan ja ratkaisevaan hyökkääjään.
• Ihmisen varmistus: VAR tarkistaa ja hyväksyy lopputuloksen, minkä jälkeen katsojille näytetään havainnollistava grafiikka.

SAOT ei muuta paitsiopäätösten tarkkuutta, mutta se nopeuttaa niitä. Valioliigan mukaan tekniikka säästi keskimäärin noin 27 sekuntia paitsiotilannetta kohti käyttöönottokaudellaan.

Mikä muuttui kaudella 2025/26?

Kausi 2025/26 toi mukanaan muutoksia, jotka tekevät tuomaroinnista läpinäkyvämpää. VAR-sääntöjen ydin – neljä tarkistettavaa tilannetta ja ”selkeän ja ilmeisen virheen” kynnys – pysyi ennallaan, mutta viestintää parannettiin:

• Kuulutukset stadionilla: tuomari selittää VAR-tarkistusten lopputuloksen stadionin kuulutusjärjestelmän kautta. Poikkeuksena ovat faktapohjaiset paitsiopäätökset.
• Isot näytöt: hylätyt maalit ja muut VAR:n muuttamat päätökset näytetään stadionin suurilta näytöiltä selittävän pätkän tai kuvan kanssa.
• ”Captains Only”: vain joukkueen kapteeni saa lähestyä tuomaria riidanalaisissa tilanteissa, mikä rauhoittaa kenttätilanteita.
• Maalivahdin 8 sekunnin sääntö: jos maalivahti pitää palloa hallussaan rangaistusalueellaan yli kahdeksan sekuntia, vastustaja saa kulmapotkun.

Nämä muutokset eivät suoraan liity VAR:n teknologiaan, mutta ne vaikuttavat siihen, miten tuomariston päätökset välittyvät yleisölle otteluissa. Tuoreimmat tiedot kannattaa aina tarkistaa ennen ottelua esimerkiksi kauden 2025/26 otteluohjelmasta.

Yleisiä väärinkäsityksiä VAR:sta

Monet kiistat VAR:n ympärillä johtuvat väärinkäsityksistä sen tehtävästä. Seuraavat kohdat auttavat ymmärtämään, mitä järjestelmä voi ja ei voi tehdä:

• ”VAR tekee päätökset.” Ei tee. VAR vain neuvoo; kenttätuomari ratkaisee aina.
• ”VAR korjaa kaikki virheet.” Ei korjaa. Se puuttuu vain neljään tilanneryhmään ja tulkinnanvaraisissa asioissa vain selkeisiin virheisiin.
• ”Pelaajat voivat vaatia tarkistusta.” Eivät voi. Vain tuomari voi aloittaa tarkistuksen.
• ”Paitsio on mielipidekysymys.” Ei ole. Paitsio on faktapäätös, jonka VAR voi korjata myös pienissä tilanteissa.

VAR on osa modernia jalkapalloa aivan kuten Valioliigan joukkueet, pelaajat ja sarjataulukko. Vaikka järjestelmä herättää yhä keskustelua, sen tavoite on yksinkertainen: vähentää selviä tuomarivirheitä ratkaisevissa tilanteissa. Myös monet Valioliigan historian jännittävimmistä hetkistä ovat viime vuosina ratkenneet osittain videotarkistuksen avulla.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mitä VAR tarkoittaa?

VAR on lyhenne sanoista Video Assistant Referee eli videoavusteinen tuomari. Kyse on tuomarista, joka seuraa ottelua videolta ja auttaa kenttätuomaria korjaamaan selvät virheet neljässä rajatussa tilanteessa.

Milloin VAR otettiin käyttöön Valioliigassa?

VAR otettiin Valioliigassa käyttöön kaudella 2019/20, kun seurat äänestivät sen puolesta yksimielisesti. Keskitetty VAR-valvomo sijaitsee Stockley Parkissa Länsi-Lontoossa.

Voiko tuomari jättää VAR:n suosituksen huomiotta?

Kyllä. VAR ainoastaan neuvoo, ja lopullinen päätös on aina kenttätuomarilla. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa tuomari voi pitää alkuperäisen ratkaisunsa voimassa, jos se ei ole selkeä ja ilmeinen virhe.

Mitä puoliautomaattinen paitsiotekniikka tarkoittaa?

Se on järjestelmä (SAOT), joka ehdottaa pallon kosketushetkeä ja piirtää paitsioviivat automaattisesti kameraseurannan avulla. VAR varmistaa lopputuloksen. Tekniikka nopeuttaa paitsiopäätöksiä muuttamatta niiden tarkkuutta.

Miksi VAR ei tutki kaikkia tilanteita?

VAR:n tarkoitus on korjata ratkaisevat virheet hidastamatta peliä liikaa. Siksi se rajoittuu neljään tilanneryhmään – maaleihin, rangaistuspotkuihin, suoriin punaisiin kortteihin ja henkilöllisyyden sekaannukseen – eikä puutu esimerkiksi keskikentän rikkeisiin.